Sikalakalusteissa ei tarvetta hienosäätöön

Juhani Jaakkola nousi vastavirtaan ja haki rahoitusta ”puolen hehtaarin sikalalle” aikana, jolloin lihan hinta vain laski ja yleinen luottamus suomalaisen sianlihan tuotantoon alhaalla. Kesällä 2011 oli jo monet päätökset tehty, kun Jaakkola tutustui yhdessä uuden sikalan vetovastuussa olevan Helin  kanssa Ransucon karsinoihin Porin Farmari-näyttelyssä. Tiukan tarkastelun kävivät läpi myös monen muun valmistajan kalusteet. Jaakkola päätyi Ransucon kalusteisiin.

Juhani ja Kirsi Jaakkola

Toukokuussa Panelian Pekoni Oy:n porsastuotanto on jo hyvässä vauhdissa. – Monien asioiden kanssa on vielä kehitettävää, mutta kalusteista voidaan jo sanoa loppukommenttia. Kalusteet ovat vahvatekoisia eikä niissä ole käytetty säätöjä, jotka aikaa myöten vain toimivat huonosti tai hajoavat. Asennus sujui myös kitkatta, kiittelee Jaakkola. Kalusteiden suunnittelussa kuunneltiin asiakkaan mielipiteitä ja muun muassa  myöhemmin MAMIksi kutsuttu porsistushäkki on projektin tulosta.

Kuva: Emakot ovat rauhallisempia kun yläpuolella ei ole kaaria näkökentässä, myös hoitajan on helpompi tehdä hoitotoimenpiteitä kun yläputkia ei ole, kertoo Juhani Jaakkola Panelian Pekoni Oy:stä.

Puolen hehtaari sikala –nimitys on Kirsi Jaakkolan mukaan paikallislehden toimittajan oivallus ja kuvaa mainiosti sikalan kokoa. Tuotantotavoitteena  viikossa on 40 emakon porsiminen ja runsaan 400 porsaan lähettäminen A-Tuottajille, jota Jaakkolat pitävät hyvänä sopimuskumppanina. – Tuotantotavotteiden täysimittaiseen käyntiin saattamiseen kuluu aikaa. Valitettavasti käytäntö ei toimi niin, että siat tuodaan paikalle ja sitten tuotanto pyörii ikään kuin napin painalluksella, kertoo Jaakkola joka myöntää viettäneensä useita öitä sikalassa erinäisiä tilanteita seuraten. Jatkuvassa käytössä on 10 huonetta ja 11. huone on varattu jatkoemoille. Vieroituskarsinassa on 20 porstasta kerrallaan.

Kuva: Häkkiä suunnitellessä mietittiin takaportin maalaamista, koska emakoiden takapuoli  herkästi raappintuu epätasaisuuksissa. Sinkityn portin kestävyys on kuitenkin toista luokkaa ja tarkoin valmistettujen porttien pinta on lähes maalatunomainen.

Uusi sikala on uusi sikala, mutta yllättävän raikas ja rauhallinen tunnelma tervehtii vierailijaa. Isäntä taputtaa emakkoa ja kertookin miten tärkeää eläimelle on hyvä kontakti hoitajansa kanssa: - Possut ovat leikkisiä ja emakollekin tekee hyvää päästä ihmisen kanssa kontaktiin.  Panelian Pekonissa sikojen hoidosta vastaavat ukrainalaiset työntekijät.  –  Suomessa vaivaa työntekijäpula tällä alalla, vaikka mielestäni sikala on hyvä työpaikka, saa olla sisällä ja voi tehdä työtä omaan tahtiin. Ruotsissa näimme sikaloissa vain  ruotsalaisia nuoria, ihmettelee Jaakkola maiden eroa. Vaimo Kirsi kertoo että ei kuunaan ajatellut työskentelevänsä sikalassa – 9. luokalla koulun aineena ollut maatilatalous ei vähääkään kiinnostunut, koska sitä en ainakaan tarvitsisi, hän hymyillen kertoo.

Kuva: Ransucon sopimusasentaja Jari Valtonen kehitti sikojen siirtoon yksinkertaisen apuvälineen. Hollannista tuotuihin oviin asennettiin siirtolevyt, joiden avulla ohjataan sikojen kulkua.

Pyyntöä avoimien ovien järjestämisestä sikalan valmistuttua ei valitettavasti ehditty toteuttaa sillä tuotannon käynnistymisellä oli kiire. Vierailujen järjestäminen on hankalaa, kiinnostuneimmat kävijät kun ovat sikalan omistajia ja edellyttäisi puolin ja toisin tiukkojen hygieniamääräysten noudattamista. Pukutilassa on kuitenkin toteutettu Saksasta kopioitu malli, jossa kaikki vaatteet otetaan  pois, mennään suihkun kautta ja vaihdetaan talon vaatteet. Pois lähtiessä sitten toisin päin. Näin toimitaan kaikkien sikalassa kävijöiden kohdalla eläinlääkäriä myöten.

Jaakkolan perhe, Juhani, Kirsi ja kolme jo aikuistunutta lasta asuvat 3 km:n päässä sikalasta ja voivat valoa sieltä käsin useimpia toimintoja. Kotitilalla on myös tiineytyssikala.

Kuva: Selkeät avausmekanismit miellyttävät. –Sikalassa ei tarvita hienosäätöä, vaan vuodesta toiseen kestäviä mekanismeja.